Kerrassaan upeaa uutta vuotta!

Uuden vuoden juhlinta, tavallaan parhaat juhlat, tavallaan kamalimmat. Parhaat sillä, että niihin kuuluu ah niin ihana kreisibailaus-kulttuuri. Kamalimmat sillä, että juhlia seuraa pitkä ja tylsä talvi, sillä pikkujoulukausi on kestänyt melkein edellisestä juhannuksesta.

Omat juhlintani olivat tänä vuona yllättävät. Menin juhlapaikalle jo aikaisin päivällä ja saavuin juuri. Tarkoituksenani oli lähteä vielä jatkamaan, mutta päädyin tuhoamaan skumppapulloa, kuunnellen spotifystä menneiden vuosikymmenten hittejä ja kirjoittamaan eroottissävyisiä novelleja.

Niin, Uusi vuosihan on aina takaisin katsomisen aikaa. Te ette minua toistaiseksi tunne vielä kovin hyvin, ehkäpä vain töideni kautta. Suurimman muutoksen edellinen vuosi toikin juuri tuolla työskentelyn saralla. Jäin pois markkinointipäällikön virasta ja ryhdyin todella vapaaksi kirjoittajaksi. Olin harrastanut kirjoittamista jo nuoruusvuosistani saakka ja nyt - iässä jolloin muut ikäiseni naiset jäävät äitiyslomalle, minä jäin lomalleni synnyttämään mahdollista kaunokirjallista tuotostani. Muutos toi mukanaan keskusteluja kaikkien kanssa ja vakuutteluja siitä kuinka pärjäisin. Täytynee teille paljastaa, että vanha työpaikkani on takaporttinani, ellei kirjoittamisesta urkenekaan uraa, mutta nyt se kiinnostaa vähemmän.

Alunperin tarkoituksenani oli ryhtyä jonkin asteiseksi nomadiksi, reissasinkin jonkin aikaa, mutta palasin inhottavan materialistiseen elämääni takaisin.

Sain uusia ystäviä ja muutin uuteen asuntoon. Vuosi toi paljon, ehkä se veikin, mutta voin kertoa, että paljon paremmalta tuntuu nyt.

Nooh, alkaa ehkä ajatus kiertää liiaksi kirjoittamiselle, lähden käväisemään vielä kavereiden luona. Ehkäpä hakemassa hieman inspiraatiota alussa mainitsemiani novelleja varten. Ain't too drunk to fuck!

Voinko olla onnellinen vaikka en ole parisuhteessa?

Tätä olen pähkäillyt. Oikeastaan aika kauan aikaa.. Olen aina ollut sitä mieltä, että parisuhde on vähemmän tarpeellinen, minulla on kuitenkin paljon ystäviä ja lämpimät välit sukulaisiin. Miehistäkään ei ole ollut puutetta. En vaan halua miestä lojumaan nahkaiselle, design-sohvalleni.

Eikä yleiset mielipiteet parisuhteista ole kovin mairittelevia. Ainahan kaikki on puolison vika, enkä todellakaan halua, että mahdollinen kumppanini jauhaa kavereilleen minusta jotain ''ilkeä ämmä''-paskaa. Kyseessähän olisi kuitenkin henkilö, joka on minuun rakastunut, ja minä häneen. Tuollainen (siis se yleinen mielipide) on kuin suoraan peruskoulun tyttöporukoista.

Toisaalta, minä en ole tuollaiseen ONNEKSI törmännyt, sillä pisin suhteeni on kestänyt illasta seuraavaan iltaan. Tuona aikana olen saanut kokea ihastumisen, rakastumisen ja lopahtamisen.

Googlasin otsikon kysymyksen ja yritin etsiskellä vastausta. Sitä ei löytynyt, mutta kaikkia lisäkysymyksiä bongasin. Kuten vaikkapa voiko avioliitto olla onnellinen? Voiko parisuhde ilman seksiä olla onnellinen? Avioliittoon jostain syystä uskon, siis hetkittäin. Häät ovat kaunis juhla, mutta avioliiton kesto on jokseenkin huolestuttava. Niin ja kaipa sitä voi ilman seksiäkin sitten olla onnellinen. Tai ilman seksiä kumppanilta, mikäli sitä sit joltain muulta olis saatavissa..

Jea. Tällästä pohdintaa, tapaamisiin.